Päiväkirjamerkintöjä: “Pitäisi” on sana, jota ei pitäisi käyttää

Juon aamukahvia mökillä. Kello on 10.10. Tykkään nukkua pitkään. Kun ei ole sovittuja menoja ja työ hoituu mökiltä, niin nukun melkein joka aamu niin pitkään kuin nukuttaa.

Katson ikkunasta pihalle. Siellä on mustarastas. Se nokkii maata. Jonkun uskomuksen mukaan mustarastaan näkeminen tuo muistaakseni hyvää onnea, tai on hyvä enne. Ja heti aamusta!

Sain tänä aamuna kahvia keittäessäni itseni kiinni “pitäisi”-sanan käytöstä. En pidä siitä sanasta. “Pitäisi tehdä tänään töitä”, ajattelin.

“Pitäisi” tarkoittaa, että olisi vähän pakko, muttei yhtään huvita. “Pitäisi” tarkoittaa, että joku muu käskee tai määrää, mutta itseä ei kiinnosta. “Pitäisi” tarkoittaa, että olet luultavasti jo vähän myöhässä tai on ainakin kiire suorittaa jokin tehtävä, joka ei ole sinulle kovin mieluisa.

Usein sanaa “pitäisi” seuraa vielä “mutta”. “Pitäisi” tehdä, “mutta” (keksi syy tähän).

Siksi en halua käyttää sitä sanaa. Se tuo tekemiseen pienen väkisin pusertamisen maun.

Teet tai et tee, mutta älä murehdi tekemättömyyttä! Se vie vain turhaa energiaa (itse tekemiseltä).

Tänään teen töitä. Tänään aion tehdä töitä. Tänään haluan tehdä töitä, koska (keksi syy tähän). Siinä on jo erilainen, virtaavampi sointi.

Tänään aion myös pelata tennistä pikkuveljeni kanssa. Sekä lämmittää saunan. On kesäpäivä, luvattu +22 astetta ja aurinkoa. Tällaisena päivänä ei “pitäisi” tehdä mitään.

Edit. Tulin lisäämään julkaisun jälkeen tämän ajatuksen vielä:

Mitä jos sanan “pitäisi” tilalle vaihtaisi sanan “saan”? Monesti nimittäin otamme asiat itsestäänselvyytenä. Tänään “pitäisi” harrastaa liikuntaa. Vai: Tänään SAAN harrastaa liikuntaa. Minä VOIN harrastaa liikuntaa! Minulla on terve keho ja mahdollisuus pitää itsestäni huolta! Tänään SAAN tehdä töitä. Minulla on työ! Minä SAAN ja VOIN auttaa muita sekä toteuttaa samalla itseäni. Silloin asioita tekee kiitollisella, avoimella mielellä. Sellainen mieli on energinen mieli, luova ja motivoitunut.