Luovuuden pyörteissä "minä" unohtuu: Ajatuksia tietoisuudesta, luovuudesta ja minän illuusiosta

Tässä muutamia ajatuksia Ari-Pekka Skarpin erinomaisen kirjan Mielen Laboratorio – Tietoisuustaidot ja taitava vuorovaikutus inspiroimana.


Reflektiivinen tietoisuus erottaa ihmisen useimmista muista lajeista. Se tarkoittaa ihmisen kyvykkyyttä tarkastella itseään ja muita ihmisiä useista erilaisista näkökulmista. Reflektiivinen tietoisuus rakentuu psyykkisen ja symbolisen tietoisuuden varaan.

Reflektiivisen tietoisuuden kehittämisessä tarvitaan taitoa, jota kirjassa kutsutaan selkeäksi ymmärrykseksi. Selkeä ymmärrys tarkoittaa oman tilanteen monipuolista tiedostamista vapaasti, ilman valmiiden asenteiden ylivaltaa.

Tietoisuustaitojen kannalta tämä tarkoittaa, että teemme töitä nähdäksemme mahdollisimman selkeästi ne tietoisuuden prosessit, joiden kautta totunnaiset tapamme muodostuvat.

Kirjan mukaan inhimillisen elämän kannalta selkeän ymmärryksen kehittäminen on tietoisuustaitojen osa-alueista kaikkein tärkein.

Reflektiivisyys ja minuus

Yksi tapa hahmottaa tietoisuutta on nähdä se eräänlaisena monimutkaisten kuvioiden tunnistusprosessina. Se tarkoittaa, että tietoisuus on erikoistunut löytämään tietoisuuden virtojen joukosta säännönmukaisuuksia, joille se antaa symbolisia merkityksiä ja nimilappuja. Ihmiselämän kannalta tärkein ja mielenkiintoisin näistä sännönmukaisuuksista on ”minä”.

Ihmisen olemus on monimutkainen yhdistelmä aistielämyksiä, tunteita, havaintoja, ajatuksia, symboleja, elintoimintoja ja niin edelleen. Tästä lukemattomien erilaisten prosessien yhdistelmästä tietoisuus löytää toistuvan kuvion, jonka se kokee ja nimeää ”minäksi”.

Vanhoissa viisausperinteissä ”minän illuusio” on tunnistettu jo vuosituhansien ajan. Vanhat viisausperinteet puhuvat kaiken ykseydestä, jossa ei voi erottaa tekijää ja kokijaa, toimijaa ja toiminnan kohdetta.

Reflektiivisen tietoisuuden kautta tunnistamme ja ylläpidämme minää, joka on suhteessa koko muuhun ympäröivään maailmaan.

Meditatiivisissa harjoituksissa reflektiivinen tietoisuus ilmenee usein lörpöttelevänä mielenä, joka käy läpi menneitä tapahtumia ja suunnittelee tulevaisuutta. Tukahduttamisen tai sivuuttamisen sijaan tätäkin tietoisuuden elementtiä kannattaa harjoittaa ja tutkia.

Minän illuusion lävitse näkeminen voi olla hyvin tervehdyttävää. Se saattaa auttaa päästämään irti pakkomielteisestä ”minän” suorittamisesta, jolloin elämä muuttuu luonnollisemmaksi.

Tiedostamattomasta

Kirjassa käytiin läpi kolme erilaista tietoisuuden osa-aluetta: psyykkinen, symbolinen ja reflektiivinen tietoisuus. Niiden lisäksi on paljon sellaista, josta emme ole millään tavalla tietoisia. Siitä huolimatta tällaiset tiedostamattomat asiat vaikuttavat meihin (ns. ehdollistumat sekä sisäsyntyiset ominaisuudet ja piirteet).

Kirjan mukaan kaikkien tietoisuuden tutkimiseen tähtäävien harjoitusten tarkoitus on tuoda tietoisuuteen sitä, mitä emme vielä tiedosta. Sitä enemmän meillä on mahdollisuuksia valita omaa toimintaamme. Vaikka minän luonne olisikin illusorinen, se on prosessina hyvin todellinen. Kaikki sellainen, josta tulemme tietoisiksi, on jossain määrin hallittavissamme.

Tiedostamatonta voi tutkia esimerkiksi unien avulla sekä erilaisten luovien menetelmien, kuten maalaamisen, musiikin, tanssin tai muiden taiteiden kautta. Tiedostamatonta on pyritty kartoittamaan systemaattisesti myös erilaisten psykologisten tutkimusten, kuten Rorschachin musteläiskätestin kautta.

Tiedostamattoman tekeminen tietoiseksi on eräs meditatiivisen työskentelyn tärkeimmistä tehtävistä. Mindfulness (sati) itsessään tarkoittaa tietoisena olemista siitä, mitä on tekemässä ja miksi. Se on siis jotain muuta kuin tiedostamatonta, automaattista toimintaa.

Tiedostamaton pitää sisällään kaiken sen, josta emme juuri nyt ole tietoisia, mutta josta voisimme jollakin toisella ajanhetkellä tulla tietoisiksi. Tiedostamaton pitää sisällään kuitenkin myös paljon sellaista, josta emme koskaan tule tietoisiksi.

Pohdintaa ”minästä” ja luovuudesta

Tämä kirjan osio oli kiinnostavaa luettavaa erityisesti luovuuden näkökulmasta. Luovuus mainittiin varsinaisesti vain yhtenä keinona saattaa asioita tiedostamattomasta tietoisuuden valoon luovan tekemisen keinoin – mutta jo reflektiivistä tietoisuutta ja minuutta pohtiessani ajatukseni kytkeytyivät luovuuteen ja sen olemukseen.

Kävin viime viikonloppuna Oulun taidemuseolla Ellen Thesleffin taidenäyttelyssä, jossa hän kuvasi luovaa prosessiaan näin:

Minulla on aivan uusi tapa työskennellä. Kuulehan: painaudun sydämeni syvyyttä myöten hiekkaan kuullakseni maapallon sydämen lyönnit, ja niiden lyöntien rytmin mukaan tartun väreihin varmana ja vapaana, myös tietysti viivoihin. Mitä siitä tulee, en tiedä, joka tapauksessa jotakin ihmeellistä.

Ellen Thesleff

Ja näin:

Minä maalaan kuin jumala! Olen ymmärtänyt.

Ellen Thesleff

Useat luovat tekijät kuvaavat luovaa prosessiaan samaan tapaan. He ovat tilassa, jossa ”minä” ikään kuin katoaa ja ihminen muuttuu osaksi suurempaa luovuuden tai ykseyden virtaa. Ihminen ”maalaa kuin jumala”. Luovuus virtaa hänen lävitsensä. HÄN ei itse luo, vaan on vain kanava jonkinlaiselle universumin suurelle mystiselle luovuuden voimalle.

Samaan tapaan olen luovuuteen liittyvissä valmennuksissani huomannut, että luovuus ja etenkin sen esteet liittyvät paljolti ”minään”. Luovassa ohjauksessa on pitkälti kyse tästä: Kuinka ”minuus” saadaan ”rauhoitettua” sellaiseen laajaan ja vastaanottavaiseen tilaan, että voidaan huomata jotain uutta, tavallisen havaintopiirin ulkopuolella olevaa, ehkä tiedostamatonta? Kuinka ihminen voi vapautua niin, että luovuus pääsee virtaamaan hänen lävitseen ilman että ihminen takertuisi ehdollistumiinsa?

Valmennuksissa olen huomannut, että juuri erilaisilla läsnäolo- ja tietoisuusharjoituksilla on apua siinä, että ihminen saa tuotua esiin tiedostamattoman alueelta jotain senhetkistä ”minäänsä” suurempaa. Näiden harjoitusten avulla ihminen unohtaa itsensä ja antaa palaa ja tulla, mitä ikinä sielun syövereistä sattuukaan tulemaan!

Luovassa tekemisessä apuna on selkeä ymmärrys, joka auttaa näkemään oman minuuden totunnaiset rajat ja ehdollistumat. Tämä mahdollistaa sen, että luovan tekemisen kautta voidaan astua totunnaisen ulkopuolelle. Pystytään ”näkemään maailma uusin silmin”.

Luovuus kuitenkin puhtaimmillaan ilmenee kunkin ihmisen kautta sellaisena kuin se haluaa. Ei kuten ihminen itse haluaisi. Ihminen on vaivainen kanava luovuudelle – ja luovuus virtaa hänen lävitseen juuri niin kuin se kussakin hetkessä tahtoo ja sattuu nyt virtaamaan. Ihminen voi ainoastaan tehdä tilaa ja aikaa sille, että luovuus voi virrata. Hän ei niinkään pysty vaikuttamaan siihen, millaisena luovuus haluaa hänen kauttaan ilmetä juuri tänään.

”Hän silmäili ympärilleen, ikään kuin näkisi maailman ensi kertaa. Maailma oli kaunis, maailma oli värikäs, maailma oli outo ja arvoituksellinen! Täällä oli sineä, täällä oli keltaista, täällä oli vihreätä, taivas vyöryi ja virta, metsä taajeni ja vuoret korkenivat, kaikki oli kaunista, kaikki oli arvoituksellista ja lumoavaa, ja kaiken keskellä hän, Siddhartha, heräävä, matkalla oman itsensä luo. Kaikki tämä, kaikki tämä keltainen ja sininen, virta ja metsä tunkeutui ensimmäisen kerran Siddharthan sisimpään hänen silmiensä kautta, ei ollut enää Maran taikaa, ei ollut enää Mayan huntu, ei ollut enää ilmiömaailman tarkoituksetonta ja sattumanvaraista monimuotoisuutta, jota ykseyttä etsivä, moninaisuutta hylkivä, syvästi ajatteleva brahmaani halveksii. Sininen oli sineä, virta oli virta, ja vaikka virrassa ja Siddharthassa eli kätkettynä yksi ja jumalainen, niin oli tuon jumalallisen tahtona ja tarkoituksena olla täällä keltainen, täällä sininen, tuolla taivas, tuolla metsä ja tässä Siddhartha. Tarkoitus ja totuus ei kätkeytynyt ilmiöiden taakse, se oli niissä itsessään, kaikessa.”

Herman Hesse, Siddhartha

Kommentoi

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google photo

Olet kommentoimassa Google -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s

search previous next tag category expand menu location phone mail time cart zoom edit close